Nykypäivänä joka helkutin jutusta pitää saada puhelimeen jokin notifikaatio. Yleisemmin tämä vielä lähtee siitä, että meiltä kysytään onko tähän olemassa applikaatiota ja ilmoittaako se tapahtumista. Kyllä, kaikkiin myymiimme tuotteisiin on olemassa applikaatio, jolla niitä voidaan käyttää. Mutta suurempi kysymys onkin miksi.
Monikanavaisessa raportoinnissa on monesti samat haasteet kuin asetuksienkin kanssa. Tavara on hujanhajan, eikä se ole vertailukelpoista keskenään. Toinen järjestelmä saattaa tulkita vaikkapa jonotusajan tyystin toisella tavoin kuin toinen. Nykyaikana modernien sekä aidosti edistyksellisten asiakaspalveluympäristöjen mukana sisäänrakennettuna tulee reaaliaikaiset selainpohjaiset näkymät, raportointi on monikanavaista ja rajapinnat mahdollistavat huikeitakin suorituksia.
Kun hankit tulevaa asiakaspalvelujärjestelmää, kysy vähintään nämä asiat itseltäsi: Onko ratkaisun ylläpito mahdollista asiakkaan toimesta? Onko käyttöliittymä sitä luokkaa että ymmärtää jotain vai tarvitaanko ydinfyysikon koulutus? Voiko monikanavaisuutta hallita yhdenmukaisesta käyttöliittymästä, vai vaatiiko ylläpitäjän hyppyyttämistä tyystin eri ympäristöissä? Onko toimittajalla tilanne hallinnassa kuran osuessa tuulettimeen (ja se osuu kyllä)?
Tämän kertaisessa setissä olisi tarkoituksena avata ajatuksia SaaS-ratkaisuista ja jälleenmyynnistä. Jäätävät analyysit SaaS vs. On-Premises eroista jätän live-keskusteluiden varaan, niin paljon aihe vaatii käsienheiluttelua ettei fiilis tuskin välity näin kirjoitetun tekstin varassa. Sen sijaan otan pienen kierroksen Freshworks-jälleenmyyntikuvioihin Suomessa sekä aidon SaaS-ympäristön pariin siirtymisessä.
Ratkaisutoimittajat, kuten Freshworks, pelaavat brändiarvolla. Heidän tietoturvan tasonsa ei perustu yksittäisiin asetuksiin, vaan siihen brutaaliin faktaan että jos he sen sössivät, brändi on mennyttä eikä sitä takaisin saada – se on liiketoiminnalle kovempi isku kuin minkään tason sakot tai sen uhka.
Törmäämme monesti asiakaspalvelun kehittämisen hankkeissa ”onnistuuko tuolla NPS:n mittaaminen?” kysymykseen, viitaten Freshdeskiin. Tästä kulmasta ajatuksia lähdetäänkin yhdessä sparrailemaan. NPS-kyselystä on tullut jokapaikanhöylä, jota käytetään kaikkialla, enkä aivan ole sisäistänyt miksi?
Hyvä palvelutaso on sen tason palvelulupaus asiakkaille, että joka päivä hirvittää, miten siitä selvitään. Palvelutasolla on kaksi pääasiallista tehtävää: 1. pitää oma firma hitonmoisessa vireessä ja 2. pitää kilpailijat kentänlaidalla. Jos jommasta kummasta aletaan löysätä, markkina hoitaa loput.
Automaatioiden tehtävänä on, yllätys yllätys, vähentää toistuvien ja aikaa vievien yksinkertaisten tehtävien määrää. Tällä tavoin osumatarkkuus nousee, virheiden määrä vähenee ja tehtävien (yhteydenottojen käsittelyn) mielekkyys paranee. Annetaan asiakaspalvelijoiden keskittyä (tunne)älyä vaativiin tehtäviin, hoitakoot järjestelmä tylsät duunit heidän puolestaan.
Edellisessä jaksossa kerroimme hieman tavastamme toimia integraatoiden kanssa (integraatiot palveluna). Tällä erää voisimme vaihtaa muutaman sanasen appeista eli applikaatioista.
Haluaisin tällä blogipostauksella välittää sinulle, arvoisa lukijani, perusajatuksen järjestelmien välisistä integraatioista. Homma ei ole aivan iisibiisi, mutta lähdetään jostain liikenteeseen.